määkiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
määkiminen (38)
- teonnimi verbistä määkiä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | määkiminen | määkimiset |
| genetiivi | määkimisen | määkimisten määkimisien |
| partitiivi | määkimistä | määkimisiä |
| akkusatiivi | määkiminen; määkimisen |
määkimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | määkimisessä | määkimisissä |
| elatiivi | määkimisestä | määkimisistä |
| illatiivi | määkimiseen | määkimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | määkimisellä | määkimisillä |
| ablatiivi | määkimiseltä | määkimisiltä |
| allatiivi | määkimiselle | määkimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | määkimisenä (määkimisnä) |
määkimisinä |
| translatiivi | määkimiseksi | määkimisiksi |
| abessiivi | määkimisettä | määkimisittä |
| instruktiivi | – | määkimisin |
| komitatiivi | – | määkimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | määkimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
määkimis- | |