lyhentävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
lyhentävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä lyhentää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lyhentävä | lyhentävät |
| genetiivi | lyhentävän | lyhentävien (lyhentäväin) |
| partitiivi | lyhentävää | lyhentäviä |
| akkusatiivi | lyhentävä; lyhentävän | lyhentävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lyhentävässä | lyhentävissä |
| elatiivi | lyhentävästä | lyhentävistä |
| illatiivi | lyhentävään | lyhentäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lyhentävällä | lyhentävillä |
| ablatiivi | lyhentävältä | lyhentäviltä |
| allatiivi | lyhentävälle | lyhentäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lyhentävänä | lyhentävinä |
| translatiivi | lyhentäväksi | lyhentäviksi |
| abessiivi | lyhentävättä | lyhentävittä |
| instruktiivi | – | lyhentävin |
| komitatiivi | – | lyhentävine |