lyhentänyt
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
lyhentänyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä lyhentää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lyhentänyt | lyhentäneet |
| genetiivi | lyhentäneen | lyhentäneiden lyhentäneitten |
| partitiivi | lyhentänyttä | lyhentäneitä |
| akkusatiivi | lyhentänyt; lyhentäneen | lyhentäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lyhentäneessä | lyhentäneissä |
| elatiivi | lyhentäneestä | lyhentäneistä |
| illatiivi | lyhentäneeseen | lyhentäneisiin lyhentäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lyhentäneellä | lyhentäneillä |
| ablatiivi | lyhentäneeltä | lyhentäneiltä |
| allatiivi | lyhentäneelle | lyhentäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lyhentäneenä | lyhentäneinä |
| translatiivi | lyhentäneeksi | lyhentäneiksi |
| abessiivi | lyhentäneettä | lyhentäneittä |
| instruktiivi | – | lyhentänein |
| komitatiivi | – | lyhentäneine |