luotaaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
luotaaminen (38)
- teonnimi verbistä luodata
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | luotaaminen | luotaamiset |
| genetiivi | luotaamisen | luotaamisten luotaamisien |
| partitiivi | luotaamista | luotaamisia |
| akkusatiivi | luotaaminen; luotaamisen |
luotaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | luotaamisessa | luotaamisissa |
| elatiivi | luotaamisesta | luotaamisista |
| illatiivi | luotaamiseen | luotaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | luotaamisella | luotaamisilla |
| ablatiivi | luotaamiselta | luotaamisilta |
| allatiivi | luotaamiselle | luotaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | luotaamisena (luotaamisna) |
luotaamisina |
| translatiivi | luotaamiseksi | luotaamisiksi |
| abessiivi | luotaamisetta | luotaamisitta |
| instruktiivi | – | luotaamisin |
| komitatiivi | – | luotaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | luotaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
luotaamis- | |