luennoiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
luennoiminen (38)
- teonnimi verbistä luennoida
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | luennoiminen | luennoimiset |
| genetiivi | luennoimisen | luennoimisten luennoimisien |
| partitiivi | luennoimista | luennoimisia |
| akkusatiivi | luennoiminen; luennoimisen |
luennoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | luennoimisessa | luennoimisissa |
| elatiivi | luennoimisesta | luennoimisista |
| illatiivi | luennoimiseen | luennoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | luennoimisella | luennoimisilla |
| ablatiivi | luennoimiselta | luennoimisilta |
| allatiivi | luennoimiselle | luennoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | luennoimisena (luennoimisna) |
luennoimisina |
| translatiivi | luennoimiseksi | luennoimisiksi |
| abessiivi | luennoimisetta | luennoimisitta |
| instruktiivi | – | luennoimisin |
| komitatiivi | – | luennoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | luennoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
luennoimis- | |