louhiva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
louhiva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä louhia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | louhiva | louhivat |
| genetiivi | louhivan | louhivien (louhivain) |
| partitiivi | louhivaa | louhivia |
| akkusatiivi | louhiva; louhivan | louhivat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | louhivassa | louhivissa |
| elatiivi | louhivasta | louhivista |
| illatiivi | louhivaan | louhiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | louhivalla | louhivilla |
| ablatiivi | louhivalta | louhivilta |
| allatiivi | louhivalle | louhiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | louhivana | louhivina |
| translatiivi | louhivaksi | louhiviksi |
| abessiivi | louhivatta | louhivitta |
| instruktiivi | – | louhivin |
| komitatiivi | – | louhivine |