lokaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
lokaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä loata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lokaava | lokaavat |
| genetiivi | lokaavan | lokaavien (lokaavain) |
| partitiivi | lokaavaa | lokaavia |
| akkusatiivi | lokaava; lokaavan | lokaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lokaavassa | lokaavissa |
| elatiivi | lokaavasta | lokaavista |
| illatiivi | lokaavaan | lokaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lokaavalla | lokaavilla |
| ablatiivi | lokaavalta | lokaavilta |
| allatiivi | lokaavalle | lokaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lokaavana | lokaavina |
| translatiivi | lokaavaksi | lokaaviksi |
| abessiivi | lokaavatta | lokaavitta |
| instruktiivi | – | lokaavin |
| komitatiivi | – | lokaavine |