loistava

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

loistava (10) (komparatiivi loistavampi, superlatiivi loistavin) (taivutus[luo])

  1. todella hyvä, suurenmoinen
    Lopulta tulos oli loistava.
  2. kirkkaasti valaiseva, hohtava
    Loistavat kiiltomadot ovat koiraita.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈloi̯st̪ɑʋɑ/
  • tavutus: lois‧ta‧va

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Vastakohta[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

loistava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä loistaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi loistava loistavat
genetiivi loistavan loistavien
(loistavain)
partitiivi loistavaa loistavia
akkusatiivi loistava; loistavan loistavat
sisäpaikallissijat
inessiivi loistavassa loistavissa
elatiivi loistavasta loistavista
illatiivi loistavaan loistaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi loistavalla loistavilla
ablatiivi loistavalta loistavilta
allatiivi loistavalle loistaville
muut sijamuodot
essiivi loistavana loistavina
translatiivi loistavaksi loistaviksi
abessiivi loistavatta loistavitta
instruktiivi loistavin
komitatiivi loistavine