lohkeava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
lohkeava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä lohjeta
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lohkeava | lohkeavat |
| genetiivi | lohkeavan | lohkeavien (lohkeavain) |
| partitiivi | lohkeavaa | lohkeavia |
| akkusatiivi | lohkeava; lohkeavan | lohkeavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lohkeavassa | lohkeavissa |
| elatiivi | lohkeavasta | lohkeavista |
| illatiivi | lohkeavaan | lohkeaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lohkeavalla | lohkeavilla |
| ablatiivi | lohkeavalta | lohkeavilta |
| allatiivi | lohkeavalle | lohkeaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lohkeavana | lohkeavina |
| translatiivi | lohkeavaksi | lohkeaviksi |
| abessiivi | lohkeavatta | lohkeavitta |
| instruktiivi | – | lohkeavin |
| komitatiivi | – | lohkeavine |