lipsauttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
lipsauttaminen (38)
- teonnimi verbistä lipsauttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lipsauttaminen | lipsauttamiset |
| genetiivi | lipsauttamisen | lipsauttamisten lipsauttamisien |
| partitiivi | lipsauttamista | lipsauttamisia |
| akkusatiivi | lipsauttaminen; lipsauttamisen |
lipsauttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lipsauttamisessa | lipsauttamisissa |
| elatiivi | lipsauttamisesta | lipsauttamisista |
| illatiivi | lipsauttamiseen | lipsauttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lipsauttamisella | lipsauttamisilla |
| ablatiivi | lipsauttamiselta | lipsauttamisilta |
| allatiivi | lipsauttamiselle | lipsauttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lipsauttamisena (lipsauttamisna) |
lipsauttamisina |
| translatiivi | lipsauttamiseksi | lipsauttamisiksi |
| abessiivi | lipsauttamisetta | lipsauttamisitta |
| instruktiivi | – | lipsauttamisin |
| komitatiivi | – | lipsauttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lipsauttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lipsauttamis- | |