leveilevä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
leveilevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä leveillä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | leveilevä | leveilevät |
| genetiivi | leveilevän | leveilevien (leveileväin) |
| partitiivi | leveilevää | leveileviä |
| akkusatiivi | leveilevä; leveilevän | leveilevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | leveilevässä | leveilevissä |
| elatiivi | leveilevästä | leveilevistä |
| illatiivi | leveilevään | leveileviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | leveilevällä | leveilevillä |
| ablatiivi | leveilevältä | leveileviltä |
| allatiivi | leveilevälle | leveileville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | leveilevänä | leveilevinä |
| translatiivi | leveileväksi | leveileviksi |
| abessiivi | leveilevättä | leveilevittä |
| instruktiivi | – | leveilevin |
| komitatiivi | – | leveilevine |