lepatus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lepatus (39)

  1. lepattaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlepɑt̪us/
  • tavutus: le‧pa‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lepatus lepatukset
genetiivi lepatuksen lepatusten
lepatuksien
partitiivi lepatusta lepatuksia
akkusatiivi lepatus;
lepatuksen
lepatukset
sisäpaikallissijat
inessiivi lepatuksessa lepatuksissa
elatiivi lepatuksesta lepatuksista
illatiivi lepatukseen lepatuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lepatuksella lepatuksilla
ablatiivi lepatukselta lepatuksilta
allatiivi lepatukselle lepatuksille
muut sijamuodot
essiivi lepatuksena lepatuksina
translatiivi lepatukseksi lepatuksiksi
abessiivi lepatuksetta lepatuksitta
instruktiivi lepatuksin
komitatiivi lepatuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lepatukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
lepatus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä lepattaa (lepat- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

eteislepatus

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • lepatus Kielitoimiston sanakirjassa