leimahtava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
leimahtava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä leimahtaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | leimahtava | leimahtavat |
| genetiivi | leimahtavan | leimahtavien (leimahtavain) |
| partitiivi | leimahtavaa | leimahtavia |
| akkusatiivi | leimahtava; leimahtavan | leimahtavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | leimahtavassa | leimahtavissa |
| elatiivi | leimahtavasta | leimahtavista |
| illatiivi | leimahtavaan | leimahtaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | leimahtavalla | leimahtavilla |
| ablatiivi | leimahtavalta | leimahtavilta |
| allatiivi | leimahtavalle | leimahtaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | leimahtavana | leimahtavina |
| translatiivi | leimahtavaksi | leimahtaviksi |
| abessiivi | leimahtavatta | leimahtavitta |
| instruktiivi | – | leimahtavin |
| komitatiivi | – | leimahtavine |