leimahtanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
leimahtanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä leimahtaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | leimahtanut | leimahtaneet |
| genetiivi | leimahtaneen | leimahtaneiden leimahtaneitten |
| partitiivi | leimahtanutta | leimahtaneita |
| akkusatiivi | leimahtanut; leimahtaneen | leimahtaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | leimahtaneessa | leimahtaneissa |
| elatiivi | leimahtaneesta | leimahtaneista |
| illatiivi | leimahtaneeseen | leimahtaneisiin leimahtaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | leimahtaneella | leimahtaneilla |
| ablatiivi | leimahtaneelta | leimahtaneilta |
| allatiivi | leimahtaneelle | leimahtaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | leimahtaneena | leimahtaneina |
| translatiivi | leimahtaneeksi | leimahtaneiksi |
| abessiivi | leimahtaneetta | leimahtaneitta |
| instruktiivi | – | leimahtanein |
| komitatiivi | – | leimahtaneine |