leimahtaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
leimahtaminen (38)
- teonnimi verbistä leimahtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | leimahtaminen | leimahtamiset |
| genetiivi | leimahtamisen | leimahtamisten leimahtamisien |
| partitiivi | leimahtamista | leimahtamisia |
| akkusatiivi | leimahtaminen; leimahtamisen |
leimahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | leimahtamisessa | leimahtamisissa |
| elatiivi | leimahtamisesta | leimahtamisista |
| illatiivi | leimahtamiseen | leimahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | leimahtamisella | leimahtamisilla |
| ablatiivi | leimahtamiselta | leimahtamisilta |
| allatiivi | leimahtamiselle | leimahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | leimahtamisena (leimahtamisna) |
leimahtamisina |
| translatiivi | leimahtamiseksi | leimahtamisiksi |
| abessiivi | leimahtamisetta | leimahtamisitta |
| instruktiivi | – | leimahtamisin |
| komitatiivi | – | leimahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | leimahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
leimahtamis- | |