laiton

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

laiton (34-C) (komparatiivi laittomampi, superlatiivi laittomin) (taivutus[luo])

  1. lainvastainen
  2. joka on vastoin pelin sääntöjä
    Laiton lyönti.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlɑi̯t̪on/
  • tavutus: lai‧ton

Etymologia[muokkaa]

sanan laki vartalosta lai- ja suffiksista -ton

Käännökset[muokkaa]

Nämä käännökset on merkitty korjattaviksi.

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Anagrammit[muokkaa]

lantio, latino, lotina

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • laiton Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi[muokkaa]

laiton (34-C)

  1. (urheilu) laiton lyönti, pelikentän rajojen ulkopuolelle mennyt tai sääntöjen vastaisesti toteutettu lyönti
    Laiton vihelletään heti sen synnyttyä. Laittoman jälkeen peliä ei katkaista, vaikka etenijä olisikin edennyt, muuta kuin siinä tapauksessa, että laiton vihellys on myöhästynyt. (Pesäpallotuomarin uusi ohjekirja)

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laiton laittomat
genetiivi laittoman laittomien
(laitonten)
partitiivi laitonta laittomia
akkusatiivi laiton;
laittoman
laittomat
sisäpaikallissijat
inessiivi laittomassa laittomissa
elatiivi laittomasta laittomista
illatiivi laittomaan laittomiin
ulkopaikallissijat
adessiivi laittomalla laittomilla
ablatiivi laittomalta laittomilta
allatiivi laittomalle laittomille
muut sijamuodot
essiivi laittomana
(laitonna)
laittomina
translatiivi laittomaksi laittomiksi
abessiivi laittomatta laittomitta
instruktiivi laittomin
komitatiivi laittomine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo laittoma-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
laiton-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • laiton Kielitoimiston sanakirjassa

Ranska[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

laiton m. (monikko laitons [luo])

  1. messinki

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • laiton Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa (ranskaksi)