laillistunut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
laillistunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä laillistua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | laillistunut | laillistuneet |
| genetiivi | laillistuneen | laillistuneiden laillistuneitten |
| partitiivi | laillistunutta | laillistuneita |
| akkusatiivi | laillistunut; laillistuneen | laillistuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | laillistuneessa | laillistuneissa |
| elatiivi | laillistuneesta | laillistuneista |
| illatiivi | laillistuneeseen | laillistuneisiin laillistuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | laillistuneella | laillistuneilla |
| ablatiivi | laillistuneelta | laillistuneilta |
| allatiivi | laillistuneelle | laillistuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | laillistuneena | laillistuneina |
| translatiivi | laillistuneeksi | laillistuneiksi |
| abessiivi | laillistuneetta | laillistuneitta |
| instruktiivi | – | laillistunein |
| komitatiivi | – | laillistuneine |