laastitus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

laastitus (39)

  1. laastitseminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlɑːst̪it̪us/
  • tavutus: laas‧ti‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi laastitus laastitukset
genetiivi laastituksen laastitusten
laastituksien
partitiivi laastitusta laastituksia
akkusatiivi laastitus;
laastituksen
laastitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi laastituksessa laastituksissa
elatiivi laastituksesta laastituksista
illatiivi laastitukseen laastituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi laastituksella laastituksilla
ablatiivi laastitukselta laastituksilta
allatiivi laastitukselle laastituksille
muut sijamuodot
essiivi laastituksena laastituksina
translatiivi laastitukseksi laastituksiksi
abessiivi laastituksetta laastituksitta
instruktiivi laastituksin
komitatiivi laastituksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo laastitukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
laastitus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä laastita (laastit- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]