laajentuva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
laajentuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä laajentua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | laajentuva | laajentuvat |
| genetiivi | laajentuvan | laajentuvien (laajentuvain) |
| partitiivi | laajentuvaa | laajentuvia |
| akkusatiivi | laajentuva; laajentuvan | laajentuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | laajentuvassa | laajentuvissa |
| elatiivi | laajentuvasta | laajentuvista |
| illatiivi | laajentuvaan | laajentuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | laajentuvalla | laajentuvilla |
| ablatiivi | laajentuvalta | laajentuvilta |
| allatiivi | laajentuvalle | laajentuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | laajentuvana | laajentuvina |
| translatiivi | laajentuvaksi | laajentuviksi |
| abessiivi | laajentuvatta | laajentuvitta |
| instruktiivi | – | laajentuvin |
| komitatiivi | – | laajentuvine |