laajentava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
laajentava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä laajentaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | laajentava | laajentavat |
| genetiivi | laajentavan | laajentavien (laajentavain) |
| partitiivi | laajentavaa | laajentavia |
| akkusatiivi | laajentava; laajentavan | laajentavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | laajentavassa | laajentavissa |
| elatiivi | laajentavasta | laajentavista |
| illatiivi | laajentavaan | laajentaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | laajentavalla | laajentavilla |
| ablatiivi | laajentavalta | laajentavilta |
| allatiivi | laajentavalle | laajentaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | laajentavana | laajentavina |
| translatiivi | laajentavaksi | laajentaviksi |
| abessiivi | laajentavatta | laajentavitta |
| instruktiivi | – | laajentavin |
| komitatiivi | – | laajentavine |