löytänyt
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
löytänyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä löytää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | löytänyt | löytäneet |
| genetiivi | löytäneen | löytäneiden löytäneitten |
| partitiivi | löytänyttä | löytäneitä |
| akkusatiivi | löytänyt; löytäneen | löytäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | löytäneessä | löytäneissä |
| elatiivi | löytäneestä | löytäneistä |
| illatiivi | löytäneeseen | löytäneisiin löytäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | löytäneellä | löytäneillä |
| ablatiivi | löytäneeltä | löytäneiltä |
| allatiivi | löytäneelle | löytäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | löytäneenä | löytäneinä |
| translatiivi | löytäneeksi | löytäneiksi |
| abessiivi | löytäneettä | löytäneittä |
| instruktiivi | – | löytänein |
| komitatiivi | – | löytäneine |