läksytys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

läksytys (39)

  1. läksyttäminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlæksyt̪ys/
  • tavutus: läk‧sy‧tys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi läksytys läksytykset
genetiivi läksytyksen läksytysten
läksytyksien
partitiivi läksytystä läksytyksiä
akkusatiivi läksytys;
läksytyksen
läksytykset
sisäpaikallissijat
inessiivi läksytyksessä läksytyksissä
elatiivi läksytyksestä läksytyksistä
illatiivi läksytykseen läksytyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi läksytyksellä läksytyksillä
ablatiivi läksytykseltä läksytyksiltä
allatiivi läksytykselle läksytyksille
muut sijamuodot
essiivi läksytyksenä läksytyksinä
translatiivi läksytykseksi läksytyksiksi
abessiivi läksytyksettä läksytyksittä
instruktiivi läksytyksin
komitatiivi läksytyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo läksytykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
läksytys-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä läksyttää (läksyt- + -ys)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]