lääkitseminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
lääkitseminen (38)
- teonnimi verbistä lääkitä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lääkitseminen | lääkitsemiset |
| genetiivi | lääkitsemisen | lääkitsemisten lääkitsemisien |
| partitiivi | lääkitsemistä | lääkitsemisiä |
| akkusatiivi | lääkitseminen; lääkitsemisen |
lääkitsemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lääkitsemisessä | lääkitsemisissä |
| elatiivi | lääkitsemisestä | lääkitsemisistä |
| illatiivi | lääkitsemiseen | lääkitsemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lääkitsemisellä | lääkitsemisillä |
| ablatiivi | lääkitsemiseltä | lääkitsemisiltä |
| allatiivi | lääkitsemiselle | lääkitsemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lääkitsemisenä (lääkitsemisnä) |
lääkitsemisinä |
| translatiivi | lääkitsemiseksi | lääkitsemisiksi |
| abessiivi | lääkitsemisettä | lääkitsemisittä |
| instruktiivi | – | lääkitsemisin |
| komitatiivi | – | lääkitsemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | lääkitsemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
lääkitsemis- | |