kyräilevä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kyräilevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kyräillä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kyräilevä | kyräilevät |
| genetiivi | kyräilevän | kyräilevien (kyräileväin) |
| partitiivi | kyräilevää | kyräileviä |
| akkusatiivi | kyräilevä; kyräilevän | kyräilevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kyräilevässä | kyräilevissä |
| elatiivi | kyräilevästä | kyräilevistä |
| illatiivi | kyräilevään | kyräileviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kyräilevällä | kyräilevillä |
| ablatiivi | kyräilevältä | kyräileviltä |
| allatiivi | kyräilevälle | kyräileville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kyräilevänä | kyräilevinä |
| translatiivi | kyräileväksi | kyräileviksi |
| abessiivi | kyräilevättä | kyräilevittä |
| instruktiivi | – | kyräilevin |
| komitatiivi | – | kyräilevine |