kyräileminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kyräileminen (38)
- teonnimi verbistä kyräillä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kyräileminen | kyräilemiset |
| genetiivi | kyräilemisen | kyräilemisten kyräilemisien |
| partitiivi | kyräilemistä | kyräilemisiä |
| akkusatiivi | kyräileminen; kyräilemisen |
kyräilemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kyräilemisessä | kyräilemisissä |
| elatiivi | kyräilemisestä | kyräilemisistä |
| illatiivi | kyräilemiseen | kyräilemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kyräilemisellä | kyräilemisillä |
| ablatiivi | kyräilemiseltä | kyräilemisiltä |
| allatiivi | kyräilemiselle | kyräilemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kyräilemisenä (kyräilemisnä) |
kyräilemisinä |
| translatiivi | kyräilemiseksi | kyräilemisiksi |
| abessiivi | kyräilemisettä | kyräilemisittä |
| instruktiivi | – | kyräilemisin |
| komitatiivi | – | kyräilemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kyräilemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kyräilemis- | |