kuulostaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kuulostaminen (38)
- teonnimi verbistä kuulostaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kuulostaminen | kuulostamiset |
| genetiivi | kuulostamisen | kuulostamisten kuulostamisien |
| partitiivi | kuulostamista | kuulostamisia |
| akkusatiivi | kuulostaminen; kuulostamisen |
kuulostamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kuulostamisessa | kuulostamisissa |
| elatiivi | kuulostamisesta | kuulostamisista |
| illatiivi | kuulostamiseen | kuulostamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kuulostamisella | kuulostamisilla |
| ablatiivi | kuulostamiselta | kuulostamisilta |
| allatiivi | kuulostamiselle | kuulostamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kuulostamisena (kuulostamisna) |
kuulostamisina |
| translatiivi | kuulostamiseksi | kuulostamisiksi |
| abessiivi | kuulostamisetta | kuulostamisitta |
| instruktiivi | – | kuulostamisin |
| komitatiivi | – | kuulostamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kuulostamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kuulostamis- | |