kutkuttanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kutkuttanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kutkuttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kutkuttanut | kutkuttaneet |
| genetiivi | kutkuttaneen | kutkuttaneiden kutkuttaneitten |
| partitiivi | kutkuttanutta | kutkuttaneita |
| akkusatiivi | kutkuttanut; kutkuttaneen | kutkuttaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kutkuttaneessa | kutkuttaneissa |
| elatiivi | kutkuttaneesta | kutkuttaneista |
| illatiivi | kutkuttaneeseen | kutkuttaneisiin kutkuttaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kutkuttaneella | kutkuttaneilla |
| ablatiivi | kutkuttaneelta | kutkuttaneilta |
| allatiivi | kutkuttaneelle | kutkuttaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kutkuttaneena | kutkuttaneina |
| translatiivi | kutkuttaneeksi | kutkuttaneiksi |
| abessiivi | kutkuttaneetta | kutkuttaneitta |
| instruktiivi | – | kutkuttanein |
| komitatiivi | – | kutkuttaneine |