kutitus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kutitus (39)

  1. kutittaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkut̪it̪us/
  • tavutus: ku‧ti‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kutitus kutitukset
genetiivi kutituksen kutitusten
kutituksien
partitiivi kutitusta kutituksia
akkusatiivi kutitus;
kutituksen
kutitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kutituksessa kutituksissa
elatiivi kutituksesta kutituksista
illatiivi kutitukseen kutituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kutituksella kutituksilla
ablatiivi kutitukselta kutituksilta
allatiivi kutitukselle kutituksille
muut sijamuodot
essiivi kutituksena kutituksina
translatiivi kutitukseksi kutituksiksi
abessiivi kutituksetta kutituksitta
instruktiivi kutituksin
komitatiivi kutituksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kutitukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kutitus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä kutittaa (kutit- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kutitus Kielitoimiston sanakirjassa