kurttuisuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kurttuisuus (40)
- se, että on kurttuinen
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kurttuisuus | kurttuisuudet |
genetiivi | kurttuisuuden | kurttuisuuksien |
partitiivi | kurttuisuutta | kurttuisuuksia |
akkusatiivi | kurttuisuus; kurttuisuuden |
kurttuisuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kurttuisuudessa | kurttuisuuksissa |
elatiivi | kurttuisuudesta | kurttuisuuksista |
illatiivi | kurttuisuuteen | kurttuisuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kurttuisuudella | kurttuisuuksilla |
ablatiivi | kurttuisuudelta | kurttuisuuksilta |
allatiivi | kurttuisuudelle | kurttuisuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kurttuisuutena | kurttuisuuksina |
translatiivi | kurttuisuudeksi | kurttuisuuksiksi |
abessiivi | kurttuisuudetta | kurttuisuuksitta |
instruktiivi | – | kurttuisuuksin |
komitatiivi | – | kurttuisuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kurttuisuude- | |
vahva vartalo | kurttuisuute- | |
konsonantti- vartalo |
kurttuisuut- |