kumulaatio
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kumulaatio (3)
- kasautuminen, kertyminen; keräytyminen yhteen jatkuvasti tietystä alkuhetkestä lähtien
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kumulaatio | kumulaatiot |
| genetiivi | kumulaation | kumulaatioiden kumulaatioitten |
| partitiivi | kumulaatiota | kumulaatioita |
| akkusatiivi | kumulaatio; kumulaation |
kumulaatiot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kumulaatiossa | kumulaatioissa |
| elatiivi | kumulaatiosta | kumulaatioista |
| illatiivi | kumulaatioon | kumulaatioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kumulaatiolla | kumulaatioilla |
| ablatiivi | kumulaatiolta | kumulaatioilta |
| allatiivi | kumulaatiolle | kumulaatioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kumulaationa | kumulaatioina |
| translatiivi | kumulaatioksi | kumulaatioiksi |
| abessiivi | kumulaatiotta | kumulaatioitta |
| instruktiivi | – | kumulaatioin |
| komitatiivi | – | kumulaatioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kumulaatio- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. kasautuminen, kertyminen; keräytyminen yhteen jatkuvasti tietystä alkuhetkestä lähtien
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kumulaatio Kielitoimiston sanakirjassa
- kumulaatio Tieteen termipankissa