kukahdus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kukahdus (39)

  1. kukahtaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkukɑhdus/
  • tavutus: ku‧kah‧dus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kukahdus kukahdukset
genetiivi kukahduksen kukahdusten
kukahduksien
partitiivi kukahdusta kukahduksia
akkusatiivi kukahdus;
kukahduksen
kukahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kukahduksessa kukahduksissa
elatiivi kukahduksesta kukahduksista
illatiivi kukahdukseen kukahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kukahduksella kukahduksilla
ablatiivi kukahdukselta kukahduksilta
allatiivi kukahdukselle kukahduksille
muut sijamuodot
essiivi kukahduksena kukahduksina
translatiivi kukahdukseksi kukahduksiksi
abessiivi kukahduksetta kukahduksitta
instruktiivi kukahduksin
komitatiivi kukahduksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kukahdukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kukahdus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä kukahtaa (kukahd- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]