kukahdus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kukahdus (39)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkukɑhdus/
- tavutus: ku‧kah‧dus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kukahdus | kukahdukset |
genetiivi | kukahduksen | kukahdusten kukahduksien |
partitiivi | kukahdusta | kukahduksia |
akkusatiivi | kukahdus; kukahduksen |
kukahdukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kukahduksessa | kukahduksissa |
elatiivi | kukahduksesta | kukahduksista |
illatiivi | kukahdukseen | kukahduksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kukahduksella | kukahduksilla |
ablatiivi | kukahdukselta | kukahduksilta |
allatiivi | kukahdukselle | kukahduksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kukahduksena | kukahduksina |
translatiivi | kukahdukseksi | kukahduksiksi |
abessiivi | kukahduksetta | kukahduksitta |
instruktiivi | – | kukahduksin |
komitatiivi | – | kukahduksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kukahdukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kukahdus- |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä kukahtaa (kukahd- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. kukahtaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kukahdus Kielitoimiston sanakirjassa