kudin
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- neuletyö
- Mummo nukahti keinuun sukankudin sylissään.
- Puikko irtosi kutimesta.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkudin/
- tavutus: ku‧din
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kudin | kutimet |
genetiivi | kutimen | kutimien kudinten |
partitiivi | kudinta | kutimia |
akkusatiivi | kudin; kutimen |
kutimet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kutimessa | kutimissa |
elatiivi | kutimesta | kutimista |
illatiivi | kutimeen | kutimiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kutimella | kutimilla |
ablatiivi | kutimelta | kutimilta |
allatiivi | kutimelle | kutimille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kutimena (kudinna) |
kutimina |
translatiivi | kutimeksi | kutimiksi |
abessiivi | kutimetta | kutimitta |
instruktiivi | – | kutimin |
komitatiivi | – | kutimine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kutime- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kudin- |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyddanat[muokkaa]
kudinpuikko, sukankudin, kudinvarras
Substantiivi[muokkaa]
kudin
- (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta kuti
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta kuti
Verbi[muokkaa]
kudin
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä kutea