kostuva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kostuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kostua
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kostuva | kostuvat |
genetiivi | kostuvan | kostuvien (kostuvain) |
partitiivi | kostuvaa | kostuvia |
akkusatiivi | kostuva; kostuvan | kostuvat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kostuvassa | kostuvissa |
elatiivi | kostuvasta | kostuvista |
illatiivi | kostuvaan | kostuviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kostuvalla | kostuvilla |
ablatiivi | kostuvalta | kostuvilta |
allatiivi | kostuvalle | kostuville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kostuvana | kostuvina |
translatiivi | kostuvaksi | kostuviksi |
abessiivi | kostuvatta | kostuvitta |
instruktiivi | – | kostuvin |
komitatiivi | – | kostuvine |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kostuva Tieteen termipankissa