koreileva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
koreileva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä koreilla
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | koreileva | koreilevat |
| genetiivi | koreilevan | koreilevien (koreilevain) |
| partitiivi | koreilevaa | koreilevia |
| akkusatiivi | koreileva; koreilevan | koreilevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | koreilevassa | koreilevissa |
| elatiivi | koreilevasta | koreilevista |
| illatiivi | koreilevaan | koreileviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | koreilevalla | koreilevilla |
| ablatiivi | koreilevalta | koreilevilta |
| allatiivi | koreilevalle | koreileville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | koreilevana | koreilevina |
| translatiivi | koreilevaksi | koreileviksi |
| abessiivi | koreilevatta | koreilevitta |
| instruktiivi | – | koreilevin |
| komitatiivi | – | koreilevine |