kooni
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kooni (5)
- (harvinainen) kartio
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kooni | koonit |
| genetiivi | koonin | koonien (koonein) |
| partitiivi | koonia | kooneja |
| akkusatiivi | kooni; koonin |
koonit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | koonissa | kooneissa |
| elatiivi | koonista | kooneista |
| illatiivi | kooniin | kooneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | koonilla | kooneilla |
| ablatiivi | koonilta | kooneilta |
| allatiivi | koonille | kooneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | koonina | kooneina |
| translatiivi | kooniksi | kooneiksi |
| abessiivi | koonitta | kooneitta |
| instruktiivi | – | koonein |
| komitatiivi | – | kooneine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kooni- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |