koolon

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

koolon (5)

  1. (anatomia) umpisuolen ja peräsuolen välinen osa paksusuolta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi koolon koolonit
genetiivi koolonin koolonien
(koolonein)
partitiivi koolonia kooloneja
akkusatiivi koolon;
koolonin
koolonit
sisäpaikallissijat
inessiivi koolonissa kooloneissa
elatiivi koolonista kooloneista
illatiivi kooloniin kooloneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi koolonilla kooloneilla
ablatiivi koolonilta kooloneilta
allatiivi koolonille kooloneille
muut sijamuodot
essiivi koolonina kooloneina
translatiivi kooloniksi kooloneiksi
abessiivi koolonitta kooloneitta
instruktiivi koolonein
komitatiivi kooloneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kooloni-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]


Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

koolon (gen. kooloni, part. koolonit)

  1. kaksoispiste
    Lihtlauses kasutatakse koolonit loetelu ees. – [Pää]lauseessa käytetään kaksoispistettä luettelon edellä.

Taivutus[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymi[muokkaa]