konkelo

Konkelo

Suomi

Substantiivi

konkelo (2)

1. kaatunut puu, joka nojaa pystyssä olevaan puuhun

   Metsän raivaaminen voi olla myös vaarallista, koska puiden toisiaan vasten painautumisen synnyttämä jännitys saattaa singota konkelon suurella voimalla arvaamattomaan suuntaan.

2. (murteellinen) tilanne, jossa kaatunut puu nojaa pystyssä olevaan puuhun

   Siellä oli puu niin pahasti konkelossa, ettei se siitä ilman moottorisahaa mihinkään lähtenyt.

Käännökset

1. nojalleen kaatunut puu

ruotsi: påfällningsträd