kompiainen

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kompiainen (38)

  1. (murteellinen, Oulu) paperipäällysteinen makeinen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kompiainen kompiaiset
genetiivi kompiaisen kompiaisten
kompiaisien
partitiivi kompiaista kompiaisia
akkusatiivi kompiainen;
kompiaisen
kompiaiset
sisäpaikallissijat
inessiivi kompiaisessa kompiaisissa
elatiivi kompiaisesta kompiaisista
illatiivi kompiaiseen kompiaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kompiaisella kompiaisilla
ablatiivi kompiaiselta kompiaisilta
allatiivi kompiaiselle kompiaisille
muut sijamuodot
essiivi kompiaisena
(kompiaisna)
kompiaisina
translatiivi kompiaiseksi kompiaisiksi
abessiivi kompiaisetta kompiaisitta
instruktiivi kompiaisin
komitatiivi kompiaisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kompiaise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kompiais-

Etymologia[muokkaa]

  • luultavimmin kansanomaiseksi muuttunut ruotsin sanasta konfekt. Vrt. virossa tapahtunut saksan Konfekt -> kompvek.
  • tarinan mukaan ranskan sanasta combien, "kuinka paljon", jota luultiin myyntiartikkelin nimeksi