kompa

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kompa (10-H)

  1. sukkeluus, pila
  2. kysymykseen piilotettu ansa, joka muuttaa kysymyksen luonteen; myös tällainen kysymys kokonaisuudessaan, kompakysymys

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /kompɑ/

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi kompa kommat
genetiivi komman kompien
(kompain)
partitiivi kompaa kompia
akkusatiivi kompa; komman kommat
Sisäpaikallissijat
inessiivi kommassa kommissa
elatiivi kommasta kommista
illatiivi kompaan kompiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi kommalla kommilla
ablatiivi kommalta kommilta
allatiivi kommalle kommille
Muut
essiivi kompana kompina
translatiivi kommaksi kommiksi
abessiivi kommatta kommitta
instruktiivi kommin
komitatiivi kompine-
+ omistusliite