kollega
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kollega (12)
- virkatoveri, työtoveri
- kollegoiden kesken
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkolːegɑ/, /ˈkolːeːgɑ/
- tavutus: kol‧le‧ga
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kollega | kollegat |
| genetiivi | kollegan | kollegoiden kollegoitten (kollegain) |
| partitiivi | kollegaa | kollegoita |
| akkusatiivi | kollega; kollegan |
kollegat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kollegassa | kollegoissa |
| elatiivi | kollegasta | kollegoista |
| illatiivi | kollegaan | kollegoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kollegalla | kollegoilla |
| ablatiivi | kollegalta | kollegoilta |
| allatiivi | kollegalle | kollegoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kollegana | kollegoina |
| translatiivi | kollegaksi | kollegoiksi |
| abessiivi | kollegatta | kollegoitta |
| instruktiivi | – | kollegoin |
| komitatiivi | – | kollegoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kollega- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. virkatoveri, työtoveri
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kollega Kielitoimiston sanakirjassa