koestus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

koestus (39)

  1. koestaminen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi koestus koestukset
genetiivi koestuksen koestusten
koestuksien
partitiivi koestusta koestuksia
akkusatiivi koestus; koestuksen koestukset
Sisäpaikallissijat
inessiivi koestuksessa koestuksissa
elatiivi koestuksesta koestuksista
illatiivi koestukseen koestuksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi koestuksella koestuksilla
ablatiivi koestukselta koestuksilta
allatiivi koestukselle koestuksille
Muut
essiivi koestuksena koestuksina
translatiivi koestukseksi koestuksiksi
abessiivi koestuksetta koestuksitta
instruktiivi koestuksin
komitatiivi koestuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

johdos verbin koestaa vartalosta koest- ja päätteestä -us

Käännökset[muokkaa]