koboltti

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Alkuaineet
rautakobolttinikkeli
FeCoNi


Substantiivi[muokkaa]

koboltti (5-C)

Wikipedia
Katso artikkeli Koboltti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. eräs alkuaine, kova ferromagneettinen hopeanvalkoinen metalli, jota käytetään metalliseoksissa, kemiallinen merkki Co
    Koboltti-60 on keinotekoinen radioaktiivinen isotooppi.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈko.bolt̪.t̪i/
  • tavutus: ko‧bolt‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi koboltti koboltit
genetiivi koboltin kobolttien
(kobolttein)
partitiivi kobolttia koboltteja
akkusatiivi koboltti;
koboltin
koboltit
sisäpaikallissijat
inessiivi koboltissa kobolteissa
elatiivi koboltista kobolteista
illatiivi kobolttiin koboltteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi koboltilla kobolteilla
ablatiivi koboltilta kobolteilta
allatiivi koboltille kobolteille
muut sijamuodot
essiivi kobolttina koboltteina
translatiivi koboltiksi kobolteiksi
abessiivi koboltitta kobolteitta
instruktiivi koboltein
komitatiivi koboltteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kobolti-
vahva vartalo koboltti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

saksan Kobold. Koboldit olivat haltioita, joiden uskottiin aiheuttavan onnettomuuksia kaivoksissa[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kobolttikanuuna, kobolttipommi, kobolttisini, kobolttitangara, kobolttiväri

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Stwertka, Albert. A Guide to the Elements. Oxford University Press. 2002. Katkelmia Google Booksissa: s. 92 (englanniksi)