klosetti

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

klosetti (5-C)[1]

  1. (vanhahtava) käymälä, WC

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkloset̪ːi/
  • tavutus: klo‧set‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi klosetti klosetit
genetiivi klosetin klosettien
(klosettein)
partitiivi klosettia klosetteja
akkusatiivi klosetti;
klosetin
klosetit
sisäpaikallissijat
inessiivi klosetissa kloseteissa
elatiivi klosetista kloseteista
illatiivi klosettiin klosetteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi klosetilla kloseteilla
ablatiivi klosetilta kloseteilta
allatiivi klosetille kloseteille
muut sijamuodot
essiivi klosettina klosetteina
translatiivi klosetiksi kloseteiksi
abessiivi klosetitta kloseteitta
instruktiivi klosetein
komitatiivi klosetteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kloseti-
vahva vartalo klosetti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

< ruotsi < ranska[2]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

vesiklosetti

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C
  2. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.