kivittävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kivittävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kivittää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kivittävä | kivittävät |
| genetiivi | kivittävän | kivittävien (kivittäväin) |
| partitiivi | kivittävää | kivittäviä |
| akkusatiivi | kivittävä; kivittävän | kivittävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kivittävässä | kivittävissä |
| elatiivi | kivittävästä | kivittävistä |
| illatiivi | kivittävään | kivittäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kivittävällä | kivittävillä |
| ablatiivi | kivittävältä | kivittäviltä |
| allatiivi | kivittävälle | kivittäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kivittävänä | kivittävinä |
| translatiivi | kivittäväksi | kivittäviksi |
| abessiivi | kivittävättä | kivittävittä |
| instruktiivi | – | kivittävin |
| komitatiivi | – | kivittävine |