kiulu
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- yksikorvainen sankomainen puu- tai metalliastia nesteitä varten
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkiu̯lu/
- tavutus: kiu‧lu
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kiulu | kiulut |
genetiivi | kiulun | kiulujen |
partitiivi | kiulua | kiuluja |
akkusatiivi | kiulu; kiulun |
kiulut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kiulussa | kiuluissa |
elatiivi | kiulusta | kiuluista |
illatiivi | kiuluun | kiuluihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kiululla | kiuluilla |
ablatiivi | kiululta | kiuluilta |
allatiivi | kiululle | kiuluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kiuluna | kiuluina |
translatiivi | kiuluksi | kiuluiksi |
abessiivi | kiulutta | kiuluitta |
instruktiivi | – | kiuluin |
komitatiivi | – | kiuluine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kiulu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
kuparikiulu, lypsinkiulu, löylykiulu, puukiulu, vasikankiulu, vesikiulu
Anagrammit[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kiulu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1