kiroileminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kiroileminen (38)
- teonnimi verbistä kiroilla
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiroileminen | kiroilemiset |
| genetiivi | kiroilemisen | kiroilemisten kiroilemisien |
| partitiivi | kiroilemista | kiroilemisia |
| akkusatiivi | kiroileminen; kiroilemisen |
kiroilemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiroilemisessa | kiroilemisissa |
| elatiivi | kiroilemisesta | kiroilemisista |
| illatiivi | kiroilemiseen | kiroilemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiroilemisella | kiroilemisilla |
| ablatiivi | kiroilemiselta | kiroilemisilta |
| allatiivi | kiroilemiselle | kiroilemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiroilemisena (kiroilemisna) |
kiroilemisina |
| translatiivi | kiroilemiseksi | kiroilemisiksi |
| abessiivi | kiroilemisetta | kiroilemisitta |
| instruktiivi | – | kiroilemisin |
| komitatiivi | – | kiroilemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kiroilemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kiroilemis- | |