kirkastanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kirkastanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kirkastaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kirkastanut | kirkastaneet |
| genetiivi | kirkastaneen | kirkastaneiden kirkastaneitten |
| partitiivi | kirkastanutta | kirkastaneita |
| akkusatiivi | kirkastanut; kirkastaneen | kirkastaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kirkastaneessa | kirkastaneissa |
| elatiivi | kirkastaneesta | kirkastaneista |
| illatiivi | kirkastaneeseen | kirkastaneisiin kirkastaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kirkastaneella | kirkastaneilla |
| ablatiivi | kirkastaneelta | kirkastaneilta |
| allatiivi | kirkastaneelle | kirkastaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kirkastaneena | kirkastaneina |
| translatiivi | kirkastaneeksi | kirkastaneiksi |
| abessiivi | kirkastaneetta | kirkastaneitta |
| instruktiivi | – | kirkastanein |
| komitatiivi | – | kirkastaneine |