kiittävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kiittävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kiittää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiittävä | kiittävät |
| genetiivi | kiittävän | kiittävien (kiittäväin) |
| partitiivi | kiittävää | kiittäviä |
| akkusatiivi | kiittävä; kiittävän | kiittävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiittävässä | kiittävissä |
| elatiivi | kiittävästä | kiittävistä |
| illatiivi | kiittävään | kiittäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiittävällä | kiittävillä |
| ablatiivi | kiittävältä | kiittäviltä |
| allatiivi | kiittävälle | kiittäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiittävänä | kiittävinä |
| translatiivi | kiittäväksi | kiittäviksi |
| abessiivi | kiittävättä | kiittävittä |
| instruktiivi | – | kiittävin |
| komitatiivi | – | kiittävine |