kiisu

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kiisu (1)

  1. malmissa esiintyvä metallin sulfidimineraali
    Rikkikiisua sanotaan katinkullaksi.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkiːsu/
  • tavutus: kii‧su

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiisu kiisut
genetiivi kiisun kiisujen
partitiivi kiisua kiisuja
akkusatiivi kiisu;
kiisun
kiisut
sisäpaikallissijat
inessiivi kiisussa kiisuissa
elatiivi kiisusta kiisuista
illatiivi kiisuun kiisuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiisulla kiisuilla
ablatiivi kiisulta kiisuilta
allatiivi kiisulle kiisuille
muut sijamuodot
essiivi kiisuna kiisuina
translatiivi kiisuksi kiisuiksi
abessiivi kiisutta kiisuitta
instruktiivi kiisuin
komitatiivi kiisuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kiisu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

ruotsin tai tanskan sanasta kis < saksan sanasta Kies < keskiyläsaksan kīs[1]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Viro[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kiisu (gen kiisu, part kiisut)

  1. kisu, kissimirri

Liittyvät sanat[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. kiisu.