kiikkeryys
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kiikkeryys (40)
- se, että on kiikkerä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkiːkːeryːs/
- tavutus: kiik‧ke‧ryys
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiikkeryys | kiikkeryydet |
| genetiivi | kiikkeryyden | kiikkeryyksien |
| partitiivi | kiikkeryyttä | kiikkeryyksiä |
| akkusatiivi | kiikkeryys; kiikkeryyden |
kiikkeryydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiikkeryydessä | kiikkeryyksissä |
| elatiivi | kiikkeryydestä | kiikkeryyksistä |
| illatiivi | kiikkeryyteen | kiikkeryyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiikkeryydellä | kiikkeryyksillä |
| ablatiivi | kiikkeryydeltä | kiikkeryyksiltä |
| allatiivi | kiikkeryydelle | kiikkeryyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiikkeryytenä | kiikkeryyksinä |
| translatiivi | kiikkeryydeksi | kiikkeryyksiksi |
| abessiivi | kiikkeryydettä | kiikkeryyksittä |
| instruktiivi | – | kiikkeryyksin |
| komitatiivi | – | kiikkeryyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kiikkeryyde- | |
| vahva vartalo | kiikkeryyte- | |
| konsonantti- vartalo |
kiikkeryyt- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan kiikkerä vartalosta kiikker- ja suffiksista -yys
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on kiikkerä
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kiikkeryys Kielitoimiston sanakirjassa